Kaakaota, kynttilöitä, salkkareita jne.

Mitä tulee tehtävien välttelyyn, olen siinä maailmanmestari. Palkintoa odotellessa! :) Tekemistä tosiaan olisi vaikka kuinka, mutta niin on myös kaikkea mukavaakin, valitettavasti. Esimerkiksi tämän blogin kirjoittaminen kiilaa kyllä tarjouskirjeen teon edelle...

Joo. Kuulumisia nyt lähinnä ajattelin kertoilla, vaikka totta puhuen eipä mulle mitään erityistä edes kuulu. Aika kuluu koulun parissa, ja vapaa-ajallani olen - melkein häpeän myöntää - katsellut vanhoja salkkareita. Niitä, joita en sillon aikanaan katsonut, koska ajattelin koko ohjelman olevan täyttä potaskaa. Mutta taisin olla väärässä, nuo vanhat jaksot ovat oikeastaan parempia kuin uudet, eikä mulla ole parempaakaan tekemistä... Tai siis kivempaakaan tekemistä, parempaa ehkä vois ollakin.

Enää about neljä viikkoa projektiviikkoon, jee. Pääsee taas Vimpeliin! <3 Onkin jo ihan mahdoton ikävä kaikkia, koko ajan. Vaikka onhan täälläkin kivoja ihmisiä, ei sillä. Silti, jos jonnekin paikkaan pääsisin nyt heti, ihan minne vaan, tahtoisin Vimpeliin. Tai Pariisiin, mutta uskomatonta kyllä, tällä hetkellä Vimpeli kiilaisi sen Pariisinkin ohi. Vuosi sitten en olisi ikinä uskonut sanovani noin, mutta silloin asuinkin vielä kotona. Eikä mulla sitä kyläpahaa ole ikävä, vaan kaikkia ihmisiä siellä. Perhettä ja muita. Pariisiin menisin Pariisin, Vimpeliin ihmisten takia.

Tänä iltana, kun vaan saan nuo työt joskus tehtyä, keitän itselleni ison kupillisen kaakaota, polttelen kynttilöitä ja luen kirjaa tai katson niitä salkkareita. Jotain mukavaa kuitenkin, mutta vasta kun ikävät velvollisuudet on takana päin. Sentään raporttini kerkesin tehdä jo aamulla, mutta vielä on liikaa hommaa. Ja tänään saatiin lisää, tosin niiden hommien palautuspäivä on vasta ensi viikolla. Jos viikonloppuna sitten. Ehkä. En kumminkaan tee, mutta valehtelen itselleni tekeväni niin tulee hyvä mieli. :D

Ellen ole vielä suositellut, niin nyt suosittelen kirjaa nimeltä Delirium, kirjoittaja Lauren Oliver. On meinaan hyvä teos! :) En ois uskonut, että randomilla valittu juna-asemalukeminen olisikin osunut oikeaan kultasuoneen.

Mutta nyt, hommat kutsuvat. Vaikka ei ne tekemällä lopu, siltä tuntuu. -_-'

Hauskaa tiistaita kaikille!

Jennuska

Uniperhosia ja tanssivia vihanneksia - onnistunut keskiviikko?

Koulua 12 tuntia. Kaatosateessa kotiin. Enkun cv ja työhakemus tekemättä. Väsyttää. Nälkä. 

Että sellainen keskiviikko näin tiivistettynä.

Koulussa oli kaikesta huolimatta aika mukavaa, tänään käsiteltiin lähinnä mielenkiintoisia aiheita. Myöhästyin ekalta tunnilta, joka oli tekstit ja esitysmateriaalit -kurssia. Ei sillä, paikalla oli muutenkin ehkä vajaa puolet meidän luokasta. Muut jäi vissiin nukkumaan... :D Tehtiin vaan Wordilla kaikenlaista. Mentiin tunnin jälkeen parin kaverin kans Arnoldsiin pullakahveelle ja sitte jatkettiin opiskelua enemmän tai vähemmän innokkaina. Keskusteltiin asiakassuhteissa ja markkinoinnissa eri aikakausien trendeistä ja siitä, miten kaikki (no esim. teknologia) on kehittynyt eteenpäin ja kuinka nuo ilmiöt vaikuttavat markkinointiin. Se oli oikeasti kiinnostavaa. Sitten mulla oli vielä ranskaa, josta tulikin mieleeni: 

Nyt vaan huvittais lähinnä käpertyä kerälle peittojen alle ja jatkaa viime yön unia, jotka oli - mikäli oikein muistan - aika hauskoja huolimatta siitä, että niihin jollain lailla liittyi perhosen häätäminen asunnosta (inhoan perhosia). Oli muuten oikeastaan ensimmäinen uni, jossa olin ihan Lahdessa. Tähän asti olen seikkaillut lähinnä Vimpelissä tai Kokkolassa. Kertoisin enemmänkin siitä viime öisestä unesta, mutten muista tarkalleen mitään yksityiskohtia siitä. Muistan vain häätäneeni sitä perhosta ja olleeni Triossa, mutta jotenkin kuitenkin muistan, että se uni oli miellyttävä ja aamulla oli herätessä hyvä mieli, vaikkakaan ei kyllä yhtään tehnyt mieli nousta sängystä. Peiton alla oli niin lämmin! Sen unen tunnelma oli kuitenkin sellainen rento ja stressitön, ja ainoa ongelma siinä oli se perhonen, ja sekin saatiin ajettua siinä unen aikana poies. Siitä jäi jälkimauksi niin kevyt olo, sellainen huoleton ja virkeä - oikeastaan olin herätessäni levänneempi kuin aikoihin. Ihan hyvä niin, sillä jos olisin ollut yhtään väsynyt aamulla, en tiedä kuinka olisin selvinnyt tähän asti torkahtelematta esimerkiksi tunneilla. :D

Mutta sen sijaan, että täällä vaan istun ja selittelen edellisyön unista voisin koettaa värkätä niitä tehtäviä alkuun ja käydä tulevan yön seikkailuiden kimppuun. Tiedä, vaikka saisin häätää lisää uniperhosia! 

Hyvää yötä!

Jennuska

Kerrassaan mainio viikko!

Aion nyt kirjoittaa koko kuluneesta viikosta, joten tekstiä saattaa tulla jonkin verran. :) Koko viikko oli ihan paras ja toivon, että tämmösiä tulee mahdollisimman paljon vielä eteen. Nyt näin jälkikäteen on hieman uupunut olo ja se saattaa syödä tämän viikon mukavuutta aika paljonkin, vaikka kuka tietää. :D

Joka tapauksessa aloittanen kertoilemaan viikkoni kulusta ihan alusta, eli ekana olisi vuorossa

MAANANTAI

Viikko sitten maanantaina olin jälleen siellä Opkon järkkäämässä opiskelijoiden illassa, joskin tällä kertaa mentiin jonnekin opiskelijataloille paistelemaan lettuja. Oli tosi mukavaa ja sääkin suosi. Aurinko ei kauheasti paistanut, mutta sadekin pysyi loitolla ja lämpötila oli sopiva - ei kylmä eikä kuuma. Kaikki ihmiset oli hyvin mukavia jälleen ja juttuseuraa oli koko ajan. Lisäksi oli hienoa, että pääsin lähtemään kotiin ihan ihmisten aikoihin missaamatta mitään, mikä yleensä kaikissa tapahtumissa ja vastaavanlaisissa tilaisuuksissa on liki mahdotonta. 

TIISTAI

Ennen saksaa lähdin neuvomaan tietä luokkalaiselleni tytölle Lamkon toimistoon ja hups, kello eteni niin, että olisin ollut jonkin verran myöhässä tunniltani ja en sitten viitsinyt enää vaivautua. Sen sijaan lähdin erään kaverini kanssa kaupungille etsimään varustusta keskiviikkona koittaviin fuksiaisiin, joiden teemana oli tänä vuonna kauhu. Saatiin ihan hyvä idea ja löydettiin siihen sopivia vaatteitakin, eli sovimme olevamme murhaaja ja murhattu, joista itse olin jälkimmäinen. Valkoisia vaatteita ja tekoverta, siinä oli asumme syvällisin olemus. Ostoskierros venyi aika myöhään, ja päästessäni kämpille tajusin, että en ollut vielä tehnyt ranskan läksyjä seuraavaa päivää varten ja matkaliputkin keksin tilata juuri silloin, kuin aikaa oli vähiten (suunnittelin siis lähtöä kotona käymään, siksi liput). Ilta venyi yhteen, jonka jälkeen epätoivoisena kävin nukkumaan. Aamulla pitäisi olla 8:15 koulussa...

KESKIVIIKKO

Siis nimenomaan 8:15 pitäisi olla koulussa. Huomatkaa konditionaali. Aamulla kuuden aikaan sängystä käsin tehdyt päätökset eivät aina ole niitä parhaita, ja kun kaverini laittoi tekstaria, ettei aio mennä ekalle tunnille... Päätin itsekin antaa lusmuilun jatkua. Onneksi en menettänyt mitään, sillä ko. tunnilla oltiin käsitelty vain Wordin käyttöä, ja sen jo osaankin. Muutenkaan emme olleet ainoat lusmuilijat, ja ilmeisesti kello 8:15 tietokoneluokka ei ollut houkutellut väkimassoja paikalle. Sen sijaan myöhemmin alkavaan lukuvuoden avajaisseremoniaan oli oikeastaan kaikki saapuneet, sillä me joudumme tekemään tapahtumasta raportin. LAMKissa kuitenkin taitaa olla mottona "lyhyestä virsi kaunis" eikä yksikään päivän puheista kestänyt paria minuuttia kauempaa, vaan hyvin pian juhlan alkamisen jälkeen huomasinkin tuijottavani lavalle, jossa hyppi Jukka Poika. Tosiaan, lievästi hämmentävää, että koulun avajaisissa esiintyy yleensäkään ketään oikeaa muusikkoa, ja vaikken Jukka Pojasta pidäkään, esitys oli ihan kiva. Sainpahan valokuvia, joista saatoin kyhätä iskälle hienonupean synttärikortin, hänhän kun _melkein_ Jukka Poikaa fanittaakin. Melkein. (Terveisiä iskälle). 

Koulun jälkeen kaarrettiin kaverini kanssa Hesen kautta mun luo, puettiin murhavaatteet ylle ja vähän myöhässä lähdettiin kohti fuksiaisia. Oli varmasti ihmisistä hienoa nähdä kaksi veristä kaveria hoippumassa korkokengissä sateenvarjoineen kohti keskustaa iltahämärässä. Onneksi tämä on Lahti, eikä ketään kiinnostanut. Täällä ilmeisesti veriset jalankulkijat on niin arkipäivää, että harva edes viitsi vilkaista toista kertaa. :) Hee. Ilta oli ihan kiva, vaikka vähän harmaita hiuksia aiheutti se, kun kaverini henkkarit jäivät mun luokse, eikä kaikkiin baareihin tahdottu päästää - ymmärrettävästi - ilman papereita. Okei, yhteen paikkaan ei päästy, mikä on sinänsä huolestuttavaa. :D Ilman henkkareita siis pääsee aika moneen paikkaan Lahdessa... Ei sillä, me juotiin kaverini kanssa Amarillossa Colat, ja siinä oli nestetankkaus keskiviikolta. Jatkoille ei edes yritetty päästä, sillä jonoa oli paljon ja tuskin ilman henkkareita olisivat huolineet kaveriani. Otettiin sitten taksi koska jalat eivät tahtoneet enää kävellä ja jatkettiin iltaa yrittämällä hinkata tekoverta pois ihosta. Oli muuten haastavaa. :( Mutta päivä oli kaikesta huolimatta hauska, ja ne rastit, joita kierreltiin, oli mukavia. Oma suosikkini oli ehkä näyttelemisrasti, jossa oma roolini oli MacGyver...

TORSTAI

Noo joo, olin varannut linkka- ja junaliput vasta illalle, koska luulin, että mulla ois normaalisti saksaa. Ei ollut. Oisin voinut lähteä millon vaan sen sijaan, että pääsin kotiin vasta puolenyön maissa. Joka tapauksessa pääsin, se lienee pääasia. Aamulla kaverini lähdettyä siivoilin ja lähdin sitten hyvin ajoissa talsimaan linja-autoasemalle. Söin siellä ja odottelin tunnin pari ja kaatosateen saattelemana ajeltiin Hämeenlinnaan. Siellä istuskelin kaksi tuntia, koska olin tyhmä ja varasin junalipun kahden tunnin päähän linkan saapumisesta. Ei kai siinä, istuin sitten kahviossa kittaamassa kahvia ja pyörin ympäri Hämeenlinnan asemaa, joka on muuten kamalan tylsä paikka. Onneksi junakin viimein saapuessaan tuli ihan ajallaan, ja pääsin  jatkamaan matkaani. Seinäjoella olin puoli yhdentoista maissa ja iskä oli heti vastassa. Enää reilu tunti siitä ja sain käpertyä pikkusiskoni viereen nukkumaan. <3 Muru heräsikin siinä ja oli ihan hämmentynyt siitä, kuinka olin yhtäkkiä siinä (tyttö ei tiennyt tulostani mitään). Voi kun voisin palata siihen hetkeen ja koko viikonloppu olisi vasta edessä... :P

PERJANTAI-LAUANTAI-SUNNUNTAI

Mentiin mummolaan minä, iskä ja siskoni. Oli ihana nähdä mummua ja pappaakin pitkästä aikaa, vaikkakin yhdessä vaiheessa paikalle pamahti meidän seurakunnan diakoniatyöntekijä, mummu kun täyttää ensi viikolla 85. Hienoahan se oli että kävi, mutta jäi siinä vähän sitten meidän keskinäiset jutustelut vähemmälle kun se diakonissa oli niin kauan ja hänen lähdettyään mekin lähdettiin piakkoin. 

Mummi ja vaari tuli kans käymään ja yhdessä me käytiin mökillä ja sen sellaista mukavaa. Oli mahtavaa, kun yhteen viikonloppuun mahtui kaikkien isovanhempien näkeminen, mökkeily ja kotonakin oleminen (ja Mauku!). Sääli sinänsä, että aikaa ei sitten piisannut mm. koululla käymiseen, joitain vielä lukiossa olevia olisi ollut hauska käydä moikkaamassa. :/ Yhtä kaveria ehdin nopeasti nähdä, mutta vain yhden pienen ajelun verran. Pyrin kyllä projektiviikolla tapaamaan useampia ihmisiä, ikävä niin monia. <3 

Viikonloppu meni ihan liian äkkiä, ja nyt kyllä harmitti ensimmäistä kertaa ikinä ihan kunnolla Vimpelistä lähteminen. Tuntui, että sinne jäi ihan kaikki ja ettei täällä Lahessa ole varsinaisesti mitään, vaikka todellisuudessa onhan täälläkin kavereita ja ah, aina niin ihana koulu. <3 Tai siis ihan oikeasti, tuo koulu on hyvä paikka, opettajatkin vaikuttaa laadukkailta ja aineet paria pientä poikkeusta lukuunottamatta kiinnostavilta. Ja jospa nyt tuon lusmuviikon jälkeen jaksaisikin taas kunnolla paneutua siihen opiskeluun! (Tosiaan, jäi väliin 1 saksa, 1 tekstit ja esitysmateriaalit, 1 enkku, 1 business environments, basics of economics). 

MAAAANANTAI

Joka siis on tänään. Aamulla äiti herätti siinä kuuden maissa, piti taas sanoa heipat kaikille ja lähteä seittemän aikaan kohti Seinäjokea äitin kanssa (äiti meni kouluun, minä jäin asemalle jälleen kahdeksi tunniksi heilumaan - tällä kertaa oli tekemistä, ostin pokkarin). Junalla tulin Riihimäelle (onneksi ei Hämeenlinnaan) ja setäni haki ja toi Lahteen, jossa nyt olen kämpässäni hillunut loppuillan. Alunperin oli tarkoitus mennä taas sinne Opkon iltaan, mutta matkauupumus ja ulkona epävakaan oloinen sää sai minut jäämään tähän. Harmittaa vähän, mutta toisaalta, ei aina tartte olla menossa jonnekin. Joskus tekee ihan hyvää hengähtää hetken. Jäipä aikaa päivittää tätä blogiakin ja syödä äitin mukaan pakkaamat perunasipulisekoitukset (oli ihan namnam, kiitos äiti). 

Nyt olen tainnut ainakin melkein sanoa sanottavani, ja voinen alkaa katsastamaan, mitä mahdollisia tehtäviä huomiselle olisi. Väsyttää, ja ikävöityttää, eli taidan soittaa kotiin ja mennä pian nukkumaan. Onneksi kouluun tarttee mennä vasta 10. :)

Heippa!

-Jennuli

P.S Valitan kuvien vähyyttä ja tekstin paljoutta. Nyt en pysty parempaan. :P

Simply asbest!

Hmmmmm. Tässä istun kirjoittamassa blogimerkintää kun pitäisi kirjoittaa jotain ihan muuta. Jotenkin ja jostain syystä ei vaan ihan heti ensimmäisenä tullut aloitettua koulujuttuja, vaikka ihan sitä varten tämän koneenkin aukaisin. :D Ei sillä, että niissä edes menisi kauhean kauaa, sillä kaikki ne tehtävät on lähinnä muutamia helppoja kysymyksiä. Esimerkiksi ranskasta tuli läksyksi vastata kysymyksiin tyyliin "mikä on nimesi?", "montako vuotta olet lukenut ranskaa" jne. Itse olen lukenuy 3 vuotta, siis koko lukion ajan, yhteensä 8 kurssia. Aika monet muut siinä mun ryhmässä ovat opiskelleet vasta kaksi kurssia, eli olen vähän edellä ja siksi tämä alku onkin suht helppoa. Mutta ennen kaikkea hyvää kertausta! :)

Tällä hetkellä vaan mikä tahansa muu tekeminen olisi mielekkäämpää kuin nuo kouluhommat. Ei hirveästi huvittaisi ajatella mitään. TV:kin on tuossa härnäävästi auki ja koko ajan keskittyminen siirtyy ovelasti sen suuntaan. Kaikenlisäksi sieltä tulee vaan niitä samoja komedioita, jotka olen nähnyt jo sellaiset kolme kertaa lyhyessä ajassa, Voice (vai pitäisikö sanoa nykyinen Kutonen) kun pyörittää jatkuvasti alusta samoja sarjoja. Eikä siinä, itse ainakin tykkään niistä, mutta se vaan, että kun oon ne jo nähnyt niin luulisi, että voisin jättää ne katsomatta ja yrittää edes keskittyä tärkeämpiin juttuihin. Mutta eeeeeeeeeei, eihän niin nyt voi tehdä. :P

Joo. Tänään oon taas siivoillut, ja mua lievästi äsryttää tuo outo haju/tuoksu, joka tulee jostain päin mun keittokomeroa. Se ei ole sillä lailla voimakas, mutta outo se on senkin edestä. Mitkään pesuaineet ei tunnu tepsivän. Ajattelin aluksi, että kyseessä olisi talon ominaishaju, mutta nyt alkaa tuntua, että kyseessä on joku muu. En oikein osaa sanoa, mikä se voisi olla, sillä se ei kuitenkaan ole varsinaisesti paha haju, vaan enemmänkin sellainen makea ja ainakin itseäni häiritsevä haju. Mutta mistä se voi tulla, kun oon hinkannu koko keittokomeron joka kulman puhtaaksi jo useampaan otteeseen? Se ei haise homeelta tai viemäriltä. Enkä edes tiedä, miksi se häiritsee mua niin hirveästi, mutta joka tapauksessa haluaisin sen pois ja mielellään heti. :( Ja sitten taas kun menin vaihteeksi googlettelemaan, tuli vaan infoa kaikenmaailman asbesteista ja siitä, kuinka se aiheuttaa kaikenlaisia vaarallisia tauteja, kuten syöpää jne. Nyt suhtaudun hyvin epäilevästi tuohon siniseen materiaaliin, josta mun tiskiallas ja jotkut hyllyt on tehty. Ja tästä tulikin mieleeni:

Ja vielä tähän loppuun ajattelin linkittää yhden hyvän kappaleen lempparibändiltäni Poets of the Fallilta poistamaan tuon äskeisen päähän soimaan jääneen kappaleen vaivaamasta. :)

"Feel the distance bring us closer" <3

Hyvää yötä.

-Nennukka

Vapaa-aika on yliarvostettua!

12 tuntia istuttu tänään koulun penkillä. Voittajafiilis! Muut meni jonnekin kurkunkastajaisiin, mutta minä olin reipas ja osallistuin ranskantunnille. Eikä nyt oikeastaan edes harmita, ite kun pidän niin kovin tärkeinä justiin tuota ranskan oppimista, jos sen vaihdonkin menisin sinne tekemään.

Tää päivä kyllä kesti pienen ikuisuuden. Aamulla ei ollut mitään motivaatiota nousta sängyn pohjalta ja hetken jo vakavissani ajattelin skippaavani pari ensimmäistä tuntia. Tosin niin ajattelen joka aamu, mutten ole ikinä vielä toteuttanut sitä, vaan aina on jostain riittänyt energiaa kammeta itsensä ylös ja raahautua opinahjoa kohti. Ihan hyvä sinänsä, että olin niillä ekoilla tunneilla, sillä tehtiin power point -esityksiä. Jotenkin osaan niitä kyllä muutenkin tehdä, mutta nyt näytettiin ihan kaikki oleellinen, jotta sitten myöhemmässä vaiheessa varmasti osataan.

Meidät jaattiin tänään myös niihin yritysportfolioryhmiin. Mun ryhmässä on neljä tyttöä itseni mukaanlukien, ja ryhmälle annoime nimeksi "Powerpuff Girls". Ryhmä vaikutti parhaalta mahdolliselta projektin kannalta ajateltuna ja tiedän, että tulemme tekemään kaikkemme sen onnistumiseksi ja niin edelleen. Tästä tosiaan tulee rankka vuosi, mutta eipä sinne kouluun lepäämään haettukaan, vaan tarkoituksena olisi kasvaa businessmaailmaan sopivaksi työntekijäksi.

Sellainen päivä tänään. Tosiaan hyvin koulupainotteinen, sillä aamulla eka tunti alko 8:15 ja viimeinen loppui siinä kasin maissa iltasella. Aiemmin väsytti ihan hirveästi ja päätäkin särki, mutta särkylääkkeen ja kahvin voimalla selvisin ja nyt oikeastaan on turhankin virkeä olo. Kattelen varmaan tässä vielä tovin telkkaa ja meen sitten suihkuun ja nukkumaan. Onneksi huomenna tarttee mennä vasta vähän myöhemmin kouluun niin saa sitten nukuttua kunnolla.

Muttamutta, pitemmittä puheitta tää postaus olis tässä. Ei nyt hirveesti oo muuta asiaa kun ei tänään ole mitään kauheasti tapahtunutkaan. :D Palaillaan! Öiteli!

-Jensson

Hieno, hieno päivä! ;)

Tänään oli vapaapäivä, joka tuli käytettyä hyvin. Tylsää ei ollut oikeastaan sekuntiakaan! :)

Ensimmäisenä aamulla suuntasin koululle, sillä olimme ryhmämme kanssa sopineet tapaavamme siellä ja lähtevämme kiertämään kaupunkia porukalla. Ajankohdaksi oli sovittu kello 11, mutta ilmeisesti pitkäksi venyneen edellisillan takia monet saapuivat paikalle myöhässä, mutta ei se mitään: kierrokselle lähdettiin.

Tätä täällä on kyllä saanut tehdä joka päivä monta kertaa...
Aina pitää jossain odottaa jotain :D

Suuntasimme lähes suoraan Triolle. Muut menivät sisälle, mutta mun piti hylätä pyörä ja menin laittamaan sitä lukkoon sivummalle. Kun itse kiirehdin toisten perään sisälle, en nähnytkään enää ketään. Oikeastaan se ei haitannut, sillä mun piti muutenkin odottaa perässä tulevaa kaveriani, joka kulkee linkalla niin, ettei ehtinyt tulla koululle aamulla ja pääsi paikalle tosiaan vasta silloin. No, en kerennyt istua kauaa kun hän jo saapuikin.

Yhdessä menimme kahville, ja tajusimme, ettei kummalakaan ole kenenkään luokkalaisen numeroa eikä me varmaan enää löydettäisi heitä mistään. Eikä muutenkaan huvittanut lähteä etsimään, ja keksimme, että leffassa voisi olla mukava käydä. Eli ei kun suunta Finnkinolle. :) Päädyimme katsomaan Ice age 4, joka ei ikävä kyllä ollut justiin silloin 3D, vaan ihan perus. Kuitenkin leffa oli loistava, eikä harmittanut yhtään se, että jäätiin muusta luokasta jälkeen. :D

Mentiin siitä sitten takasin Trioon ja käytiin syömässä oikein terveellisesti mäkkärissä, josta suuntasimme yhdessä Opkon jonkunlaiseen opiskelijailtaan, joita vissiinkin järjestetään maanantaisin. Tänään oli intialainen ilta, ja paikalla saatiin syödä (olen edelleenkin ähkyssä, eka mäkki ja sitten tämä, huhhuh) intialaista ruokaa ja kuunnella, kun eräs intialainen mies kertoi kaikenlaista hyvin mielenkiintoista uskonasioista Intian suunnalla.

Ilta oli mukava, ja asiaa tuli paljon. Saa taas miettiä kaikenlaista ja sulatella asioita, jota siellä kuuli ja näki ja koki. Ensinnäkin, tulen varmasti menemään uudelleen opiskelijailtoihin ja toisekseen, tulen etsimään lisää tietoa asioista, joita tänä iltana käsiteltiin. Jotenkin hyvin moni asia puhutteli minua tänään, ja kuten jo sanoin, sain paljon ajateltavaa ja pohdittavaa.

No, kotimatka meni kans tosi hyvin. Alkuun olin varma, etten tule löytämään takaisin kotiin sieltä, mutta yllätyksekseni olinkin tosi lähellä koulua ja sen löydettyäni loppumatka olikin tosi tuttu. Pakko mainita, että näin ketun juoksevan tien yli matkan varrella. Jännä sinänsä, se on elämäni ensimmäinen luonnossa kunnolla nähty kettu. Ja näin sen täällä kaupungissa. Olen kotoisin maaseudulta, jossa kettuja kyllä piisaa ja siellä en näe mitään, tulen kaupunkiin, jossa ei ihan heti olettaisi elukoita olevan ja täällä näen ketun. :D  ja rusakon näin kans muutama päivä sitten. Tää Lahtihan on oikea eläintarha :D Tosin kotiseudulla onkin sitten vähän järeämpiä elukoita, kuten karhuja ja hirviä. Ihan kiva, että täällä nuo otukset on kokoa kettu ja jänis. :D

No jooo. Huomenna kouluun ja kello on puoli ykstoista. Vois ehkä mennä suihkuun ja sänkyyn, jotta sieltä jaksaa aamulla noustakin. :D Öitä!