Aurinko, was ist das?

Olen nyt asunut täällä Lahdessa sellaiset pari kuukautta, ja ihan mukavalta paikalta on vaikuttanut. Tosin, Lahdessa sataa paljon. Ainakin keskiviikkoisin ja varsinkin silloin, kun minä kuljen pyörällä jonnekin. Aurinko on lahtelaisille vieras asia, ja itsekin olen alkanut unohtaa, miltä sen säteet tuntuvat iholla. Yksi päivä viime viikolla taivaalla käväisi tuo outo valoilmiö, ja huomasin, kuinka monet lahtelaiset sitä kavahtivat, ihan kuin se polttaisi tai sokeuttaisi lopullisesti jos sitä edes hieman vilkaisee. Koulun kanttiinin myyjäkin valitti, kuinka inhottavasti kirkas valo häikäisi osuessaan kasvoille.

Stephenie Meyer kirjoitti Twilight-kirjasarjassaan tytöstä, joka muutti sateiseen pikkukaupunkiin Forksiin, jossa törmäsi sitten ihanaan vampyyripoikaan ja lässynlää. Joka tapauksessa: Forks oli hyvä paikka vampyyreille asua, sillä siellä ei aurinko paistanut häävisti koskaan. Ei tarvinnut vampyyriparkojen kimallella julkisesti. Olen tullut siihen tulokseen, että Lahti on suomen Forks, ja että jos jossain vampyyreitä asuu, niin täällä.

Kuvassa tavallinen lahtelainen auringon paistaessa.

No niin, äskeinen tuskin liittyi mihinkään. :D Mutta tosiaan, täällä sataa paljon. Kuulin, että jossain pohjoisemmassa osassa Suomea oli satanut lunta. Täällä tulee vaan vettä. Vimpelissä oli tänään kuulemma paistanut aurinko. Täällä sataa vettä. Mietittiin tässä erään ystäväni kanssa sitä, että täällä säästä puhuminen on periaatteessa turhaa, koska aina sataa. Ei voi koskaan sanoa, että voi kun kaunis päivä. PAITSI jos alkaa tehdä niin, kuin minä ja se ystäväni: me olemme suunnitelleet asteikon, jolla jopa Lahden säätä voi arvioida. Kun sataa vettä tosi paljon, on huono sää. Kun sataa vettä keskipaljon, on sellanen tavallinen sää. Kun sataa vettä vaan paljon, on hyvä sää. Jos ei sada vettä (=mahdoton tilanne, näet todennäköisesti vaan unta), kannattaa odottaa hetki. Kohta nimittäin sataa.

Oon joskus tykännyt sateesta, mutta lähinnä vaan silloin, kun itse voin ihailla sitä ikkunasta kahvikupillisen kera ja hymistä, että onneksi ei tartte tuollakaan olla. Tai jos menee tihkusateeseen sateenvarjon kanssa köpöttelemään, sekin on ihan jees. Mutta "kaatosateessa kiireessä pyörällä kouluun" -päivinä se ei jaksa innostaa. Tänäänkin istuin luokassa farkut ihoon kiinni liimautuneena ja hiukset pisaroita valuen. Onneksi kerkesin hieman kuivua ennen meidän esitystä. Ja kun koulu loppui, sain uuden suihkun. Virkisti, kiitos vaan.

Paljon puhetta pisaroista, myönnän. Mutta sellaista tänään. Onneksi pääsen pian aurinkolomalle Pohjanmaalle. Ylihuomenna <3

Moro!