The shell has spoken!

Nyt täytyy kyllä sanoa, että on ollut ahkera viikko! Ollaan saatu paljon kaikkea aikaiseksi koulussa, ja siitä on kieltämättä ihan hyvä mieli.Vielä ois kuitenkin ihan liikaa hommaa, mutta eiköhän se siitä!

Tällä periaattella toimin yleensä.

Tänään oli ranskan tentti, ja siihen päätty mun mahdollisesti viimeinen ranskan varsinainen kurssi. Outoa, ihan kuin nyt osaisin jotenkin erityisen paljon ranskaa... No, ehkä käytännön kautta sitten oppii lisää jos sinne päin maailmaa lähtis ajan tullen vaihtoon! Itse tentti tuntui helpolta, ja osasin vastata lähes kaikkiin kohtiin ainakin jotain. Ainoastaan sana "liikevaihto" ei tiukan paikan tullen muistunutkaan mieleeni. :( Screw you chiffre d'affaires! 

Mutta täytyy sanoa, että onhan tämä opiskelijaelämä maineensa mukaisesti villiä! Varsinkin tällaiselle kovalle menijälle kuin minä. On tenttejä, deadlineja, ryhmätöitä, presentaatioita, jänniä law casejä, mielenkiintoista matikkaa, hämmentävää henkilöstöä... 

Koulu = elämä. 

Onneksi perjantaina juna vie meikäläisen Kokkolaan ja sitä kautta jälleen kotikonnuille Vimpulaan! Tehtävät tulee mukana, mutta näkee taas kaikkia ihania ihmisiä ja ehkä vähän eläimiäkin. 

Sellaista tällä kertaa!

Jenna

Vähän erilainen "matkakuume"

Kello on jo vaikka mitä, ja kieltämättä olokin sen mukainen: väsyttää. Kuitenkaan en malta mennä vielä nukkumaan. Ristiriitaista. 

Oon tässä viettänyt iltaani koneella istuen ja Google Earthilla leikkien. Hullulla on halvat huvit. :D Se lähti siitä liikkeelle, että päätin tutkia missä päin Ranskaa meidän koulun yhteistyökoulut on ja niitä siinä sitten Eiffel-tornin ohella kävin ihailemassa. 

Siitä sitten päädyin Pohjois-Koreaan ja sen jälkeen Tšernobyliin. 

Mikähän siinä on, että nuo molemmat paikat jollain tavalla kiehtoo? Pohjois-Korea varmaan poikkeavuutensa ja sen, kuinka vähän siitä loppujen lopuksi tietää, takia. Tšernobyl taas on jotenkin aavemainen ja salaperäinen - sinne kätkeytyy tuhansia (surullisia) tarinoita, joista haluaisi astia edes osan. Kummassakin haluaisin ehkä käydä. Vielä mielummin Tšernobylissä kuin Pohjois-Koreassa: olisi kiehtovaa nähdä tuo paikka ihan omien silmien kautta. 

Se tyhjä huvipuisto Prypjatissa on jotenkin karmiva. Kaikki siellä on edelleenkin samalla lailla, kuin mitä silloin 1986, mitä nyt luonto on ottanut alueita valtaansa. Siellä olisi mielenkiintoista käydä, paikka on todella kiinnostavan näköinen (mitä nyt olen kuvista nähnyt). Ehkä kaikkein vaikuttavin kuva, jonka olen alueelta nähnyt, on risainen nukke, joka on jäänyt maahan lojumaan. Itse asiassa oon nähny kuvia paristakin sellaisesta nukesta. Sellaisista kuvista sitä oikeasti vasta tajuaa, että tuollaiset katastrofit ei säästä edes lapsia niiltä kauheuksilta. 

Prypjat on virallisesti ihan autio kaupunki, ja Tšernobylissäkään ei asu kuin arviolta 50 ihmistä. Oikeastaan tuo 50:kin tuli yllätyksenä - en olisi uskonut, että siellä enää asuisi ketään, hyvä kun turistit uskaltavat käydä. 

Oho, luin tuossa vielä Wikipediasta lisää tietoa, ja siellä sanotaan näin: "Nykyään Tšernobyliin järjestetään turistimatkoja. Vuosittain paikalla käy yli 3 000 turistia. Turistimatkoja järjestää ainakin kaksi Kiovassa toimivaa matkailualan yritystä. Tšernobylin asukkaista osa on palannut takaisin, ja kaupungissa on mm. toimiva kauppa, bensiiniasema, baari ja turismi-infokeskus, mutta voimala-alueen pohjoispuolella sijaitseva Prypjatin kaupunki on suurten säteilymäärien takia täysin autio. Prypjatissa on turvallista liikkua hetkellisesti säteilymittari mukanaan, mutta pitkäaikainen oleskelu voi olla haitallista. Pääsy kaupunkeihin edellyttää täysi-ikäisyyttä, ja varusteina on oltava pitkät housut ja pitkähihainen paita. Kummassakin kaupungissa on tarkat rajat alueille, joilla saa liikkua, ja muun muassa nurmikolle astuminen on kielletty" 

No, opinpa tänäänkin jotain uutta! Nyt kuitenkin taidan mennä suosiolla nukkumaan.

Kauniita unia!

Jenna

Ahkeruus ja hyvä keskittymiskyky - parhaat puoleni (inte)

Aina joskus netin ihmeellisestä maailmasta - ja erityisesti Youtubesta - löytyy näitä helmiä.
Tääkin tenava on ihan loistava! :D 

On totta, että Gangnam Style alkaa olla aika loppuun kulutettu kappale, mutta joskus tulee vastaan hyviä videoita siihen liittyen. 

Ei sillä, mun mielestä tuo kappale on edelleenkin hauska, oon kai huono kyllästymään.
Tai sitten en vaan oo kuullu sitä niin paljoa... 

Entäpä sitten erilaiset parodiat eri leffoista? Niitäkin toki löytyy moneen junaan, mutta muutamiinkin hauskoihin oon törmännyt.

Esimerkiksi Hillywoodin Twilight parodiat.

JA

Okei, taas tuo biisi.... 

Tai ehkä mulla vaan on huono huumorintaju. Tai tylsää. Tai molempia.

Ai miten päädyin Youtubeen ja sitä kautta tänne selittelemään omiani?

Vastaus: koska piti tehdä tehtäviä ja kaverit lähti Facebookista.

Ja koska 90% siitä tehtäviin käytettävästä ajasta kuuluu käyttää kaikkeen muuhun kuin itse niihin tehtäviin niin... 

Nyt kun olen ollut ahkera, voinkin tyytyväisenä mennä suihkuun ja nukkumaan.

Tarpeeksi töitä tälle päivälle!

ÖITÄ!

Jenna

Kuvittele tähän joku hieno otsikko

Kyllähän se flunssakin sieltä tulla tupsahti, että mukavaa loppuviikkoa mullekin vaan. Onneksi sain raahattua apoteekista kaikkia kivoja lääkkeitä, joilla voin yrittää itteäni tässä hoivata. Kaikki hyvin kunhan vaan kuume ei nouse - kuumeessa ei viiti mennä kouluun ja nyt ei ois kauheasti varaa olla pois.

No joo. Otin muuten tänään elämässäni suuren askeleen ja tein jotain uhkarohkeaa. Jotain, mitä en kuvitellut koskaan uskaltavani tehdä, nimittäin... Matkustin Lahden sisäisen liikenteen linja-autolla keskustasta kotiin! Oon nyt hyvin ylpeä itsestäni. Osasin vielä jäädä ihan oikealla pysäkillä pois. Hyvä minä!

Pahoittelen postaukseni sekavuutta. Syy, miksi nyt kirjoitan, on se, että halusin vaan kirjoittaa jotain äitini syntymäpäivän kunniaksi - onnitella äippää vielä oikein blogini kautta kun en nyt sitten Vimpeliinkään pääse. Jos olisin hyvä leipuri, leipoisin hänelle kakun, mutta kun en ole, niin tyydyn siihen, että jaan tämän herkullisen näköisen kakun kuvan tässä ja nyt.

Äiti, hyvää syntymäpäivää!

Jenna

Huh huh, huhtikuu

Voisinpa vaan mennä ja kelata koko huhtikuun pois. Liikaa kaikkea, kalenteristakaan ei meinaa saada enää selvää, kun se on ihan täynnä merkintöjä. Presentaatioita, tenttejä ja erilaisten tehtävien deadlineja. Minä kun vaan tahtoisin käpertyä sängyn pohjalle ja lukea.

Indeed.

Toissa viikko oli ihana, lähdin jo tiistaina Vimpeliin heti enkun presentaation jälkeen (josta sain, jee, täyden vitosen). Siellä se aika menikin suht nopsaan, ja maanantaina piti palata takaisin Lahteen täydessä junassa, pääsiäisen paluuliikenne... Joka tapauksessa selvisin hengissä ja viime viikostakin selvisin kunnialla. Käytiin perjantaina kaverin kanssa Helsingissä ostoksilla, ja se oli todella mukava reissu. Viikonloppu ei sitten ollut niinkään, sillä tiedä mistä ja minkä pöpön sain, mutta sängyn pohjalla nuristessa huonovointisena ja mahakivusta kärsien meni sekin sitten. Enkä saanut paljoa mitään aikaiseksi, joten nyt kaikki rästiin jääneet tehtävät on sitten edessä päin. Ihan kuin ei muutenkin olisi ihan liikaa hommaa. :( Ja nyt sitten pieni flunssan poikanen on ottanut vallan, toivottavasti pienenä pysyykin.

Toisaalta on kiva, että on tekemistä. Ja että on siellä koulussa. Itse asiassa koulussa on ihan kivaa, joskin niin olis vapaa-ajallakin ilman tehtäviäkin. Kaikkea ei kai voi kuitenkaan saada, vaikka kuinka haluais... :D

Ihanaa huomata, kuinka kevät on saapunut tänne Lahteenkin! Tosin, tuo katu kotini vieressä on ihan täynnä koirankakkaa. Sitä kakkaa näkyy enemmän kuin puhdasta tietä ja jalkoihinsa saa todellakin tuijotella, jos ei tahdo yllättäviä hajusteita kengänpohjiinsa. Kevät ja kevään tuoksut, tosiaan... Aurinko on kuitenkin ihan tervetullut kaveri, ja sen säteet saa jopa hymyilemään kaiken stressin ja ahdistuksenkin keskellä. Lumikin saisi sulaa jo, sitä on nähty tarpeeksi tälle vuodelle, kiitos.

Yksi juttu ois kyllä, minkä voisin tältä kesältä mieluusti perua... Nimittäin perhoset. Pysykää poissa, te inhottavat lepattajat! Ainakin mut voitte ihan luvan kanssa jättää rauhaan. Hyi. Mietinkin tässä taas, että mitäpä, jos jossain välissä kesää mun asuntoon tunkeutuu perhonen? Eikö se ihan sisälly talkkarin hommiin käydä talon asukkaiden luona ajamassa luvattomasti sisälle tunkeutuneet otukset pois? Vai pitääkö palkata henkivartija tai jotain...

Perhoset saaliinaan pieni kissa

No, se on kesän murhe sitten. Tämän hetken murheen onkin sitten taas tehtävien teko, joten hejdå!

Jenna